Jos syytetty suostuu siihen, että ehdolliseen tuomioon tai suojeluvalvontaan liitetään määräys yhdyskuntapalvelusta ja sellainen määräys on sopiva ottaen huomioon syytetyn henkilö ja muut olosuhteet, tätä on pidettävä erityisenä syynä valita ehdollinen tuomio tai suojeluvalvonta vankeuden sijasta. Jos tuomioistuin on päätynyt ehdolliseen tuomioon ja liittänyt siihen yhdyskuntapalvelun mutta olisi muussa tapauksessa tuominnut vankeutta, vankeuden pituus on ilmoitettava tuomion yhteydessä (rikoskaaren 27 luvun 2 a:n §:n 2 momentti).
Vastaajat ehdottivat myös uudistuksia ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Ehdollisen vankeuden valvonnan mahdollisuutta toivottiin myös 21 vuotta täyttäneille ja mahdollisesti liitettynä yhdyskuntapalveluun. Myös velvollisuutta osallistua toimintaohjelmiin tai tarkempaan uusimisriskin arviointiin esitettiin oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelua suorittaville. Vanhemman ikäryhmän talousrikollisten saamia oheisyhdyskuntapalveluja kritisoitiin ja toivottiin keskittymistä nuoriin.
Liikennerikosten jälkeen seuraavaksi suurimpana ryhmänä erottuvat rikoslain 21 luvussa säädetyt henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, joista annettiin 1 852 ehdollista vankeusrangaistusta. Runsaat tuhat ehdollista vankeusrangaistusta määrättiin vuoden aikana sekä rikoslain 28 luvussa säädetyistä varkausrikoksista että 36 luvun petoksista ja muusta epärehellisyydestä. Rikoslain 50 luvussa rangaistavaksi säädetyistä huumausainerikoksista tuomitut ehdolliset vankeudet muodostivat yhtä suuren noin tuhannen tuomion ryhmän.
Nykyään käytössä olevien yhdyskuntaseuraamusten kustannukset vaihtelevat paljon sekä eri seuraamuslajien välillä että yksittäisiä seuraamuksia vertailtaessa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi rangaistuksen valvonnan tapa, mahdolliset Rikosseuraamuslaitoksen toimintaohjelmat ja rikoksentekijän päihderiippuvuuden hoito. Runsaasti yksilötyötä edellyttävä seuraamus vaatii henkilöstöresursseja, jotka nostavat kustannuksia. Seuraamuksen tekninen valvonta on yleensä edullista verrattuna valvontatapoihin, jotka perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja tuomitun väliseen henkilökohtaiseen yhteydenpitoon.
Täytäntöönpanolain 37 §:n 2 momentin mukaan enintään 30 tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan suorittaa osallistumalla Rikosseuraamuslaitoksen järjestämään tai hyväksymään toimintaan taikka sosiaali- tai terveydenhuollon julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään avohoitoon. Tällaisen toiminnan tai hoidon tarkoituksena on vähentää tuomitun uusintarikollisuuden riskiä tai päihdeongelmia sekä lisätä tuomitun edellytyksiä suorittaa yhdyskuntapalvelurangaistus. Työn osuuden on kuitenkin oltava vähintään puolet tuomitusta rangaistuksesta.
Yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen ehdollisen vankeuden ohella johti yleisimmin joko henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos (67) tai seksuaalirikos (64). Yhdyskuntapalvelua käytettiin oheisseuraamuksena merkittävästi myös huumausainerikoksissa (57). Seuraavaksi yleisimmät ehdollisen vankeuden ja oheisyhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen johtaneet teot olivat erilaisia omaisuusrikoksia, joista erottuvat elinkeinorikokset (28), varkaudet ja muut rikoslain 28 luvussa säädetyt rikokset (21) sekä petokset ja muut rikoslain 36 luvussa rangaistaviksi säädetyt teot (16).
Esityksessä ehdotetaan aikuisten valvonnan ehtojen törkeän rikkomisen mahdollisiksi seuraamuksiksi sekä valvonta-ajan pidentämistä että vankeutta, jonka kesto olisi 4-14 päivää.